Ajatuksia aluevaltuustosta

31.01.2023


Kainuun hyvinvointialueen toiminta käynnistyi 1.1.2023 suunnitelmien mukaisesti

Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin 15.3.2022 asiaankuuluvin menoin. Kainuusta käsin tarkastellen tilaisuus oli erityisen juhlallinen, koska nyt valtakunnallisena alueuudistuksena toteutuvan muutoksen valmistelu alkoi juuri Kainuusta liki 20 vuotta sitten. Tuolloin Kainuun hallintokokeiluun liittyneet maakuntavaalit järjestettiin vuosina 2004 ja 2008, kunnes hallintokokeilu päättyi määräaikaisena vuoden 2012 lopussa. Hallintokokeilusta saaduilla kokemuksilla on ollut merkittävä vaikutus nyt tähän alkaneeseen alueuudistukseen, jonka toteutuminen on tärkeä saavutus Kainuun maakunnalle.  -  Siis meille kaikille kainuulaisille vauvasta vaariin. 

Alueelliset katsaukset (31.1.2023)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut vuosittain sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä maan eri alueilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) mukaan THL:n tehtävänä on laatia vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva asiantuntija-arvio valtakunnallisesti, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueittain ja hyvinvointialueittain.

Viimeisimmät vuoden 2022 hyvinvointialueittain laaditut asiantuntija-arviot löytyvät THL:n Päätösten tueksi -julkaisusarjassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Kainuun hyvinvointialueella (Päätösten tueksi 13/2022) on sähköisenä versiona luettavissa osoitteessa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146011/URN_ISBN_978-952-343-948-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Edellinen vuoden 2020 -katsaus on luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-712-8 Tuolloin Kainuun hyvinvointialueen erityisteemoina on käsitelty erikseen 1) Järjestäjän keinot vastata palvelutarpeeseen väestömäärän ja väestörakenteen muuttuessa ja 2) Sote-palveluiden integraatio erityisesti paljon palveluja tarvitsevien monialaisissa palvelukokonaisuuksissa. 


Alueuudistuksen lainsäädäntö

Alueuudistuksen lainsäädäntö löytyy www.finlex.fi -sivustolta. Ohessa ovat keskeisimmät uudet lait, jotka eduskunta on hyväksynyt 23.6.2021 ja tasavallan presidentti vahvistanut 29.6.2021. Osa laeista on tullut voimaan jo 1.7.2021 ja viimeisimmät tulevat voimaan 1.1.2023 alkaen. 

Laki hyvinvointialueesta 611/2021, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210611

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612

Laki pelastustoimen järjestämisestä 613/2021, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210613

Hyvinvointialue- ja maakuntajakolaki 614/2021, https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210614

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla 615/2021, https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210615

Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta sekä sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 616/2021, https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210616

Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 617/2021, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210617

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 618/2021, https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210618 

Osa nykyisestä lainsäädännöstä kumotaan 1.1.2023 alkaen kuten kansanterveyslaki (66/1972), erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) lukuunottamatta 28 ja 29 §, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksista annettu laki (733/1992) ja alueen pelastusavustuksesta annettu laki (1122/2003).

Kestävän kasvun Kainuu -hanke ja hoitovelka

Kestävän kasvun Kainuu -hanke on osa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) mukaista toimintaa, jota EU ja Suomessa STM ohjaavat. Hankkeella korjataan koronapandemiasta johtunutta hoitovelkaa ja edistetään hoitoonpääsyä. Hankkeen I -vaihe on toteutettu vuosina 2021-2022 ja II -vaiheelle on myönnetty rahoitus vuosille 2023-2025.

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma muodostuu neljästä kokonaisuudesta: 1) vihreä siirtymä,  2) digitalisaatio,  3) työllisyys  ja osaaminen sekä 4) sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisätietoja Kainuun hankkeesta saa osoitteesta: https://hyvinvointialue.kainuu.fi/kestavan-kasvun-kainuu

Digitaaliset palvelut ja sähköinen asiointi

Yhteiskunnan digitalisaatio vaikuttaa tulevaisuudessa palvelujen järjestämiseen ja käyttöön yhä enemmän. Näin on myös tulevien hyvinvointialueiden palveluissa. Asiakkaalla on sähköisesti käytettävissä häntä itseään koskeva tieto mm. OmaKanta-palvelujen kautta, jolloin hänellä on mahdollisuus aikaisempaa paremmin mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.

Tiedolla johtamista ja sähköisiä palveluja on kehitetty Kainuussa 2020-2021 Kara-hankkeessa, josta lisätietoja saa osoitteesta https://sote.kainuu.fi/kainuun-rakenneuudistus-vv-2020-2021-alueellisen-valmistelun-tukena-kara

Sähköistä asiointia tietoverkon ja puhelimen avulla on perusteltua lisätä, koska näin voidaan helpottaa ja tehostaa palveluja silloin se on mahdollista. Samalla voidaan tällöin vapauttaa resursseja palveluihin, joissa tarvitaan paikan päällä tutkimuksia, hoitoa tai toimenpiteitä.

Kainuussa toimii lähipalveluna koko alueen kattava ensihoitopalvelu, joka tuo kiireellisissä ja hätätilanteissa palvelut tarvittaessa suoraan kotiovelle. Myös sähköinen asiointi on osa lähipalvelua, joka tuo palveluja koteihin.

Tulevalla hyvinvointialueella on tavoitteena järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste jokaiseen kuntaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita täyttä palveluvalikoimaa vaan tarpeenmukaista palvelukokonaisuutta. Samalla on hyvä muistaa, että uudistuksen tavoitteena ei ole järjestää palveluja kuntia vaan kansalaisia varten koko maakunnan alueella.

Erikoissairaanhoidon tuottavuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa ja raportoi vuosittain erikoissairaanhoidon muutokset yliopistosairaaloissa, keskussairaaloissa ja hyvinvointialueilla. Kainuun keskussairaalan tuottavuus (tuotos/panos) on alentunut 2016-2020 kustannusten nousun (+ 27 %) ja tuotannon laskun (- 7 %) takia. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 Kainuun keskussairaalan palvelutuotanto laski 8 prosenttiyksikköä kustannusten noustessa 19 prosenttiyksikköä. Kustannusten nousuun on vaikuttanut mm. palkkaharmonisaatio, vyörytysten tarkentuminen ja muu kulujen kasvu (THL 2021). Tuotantoon ja kustannuksiin on vaikuttanut myös Uuden sairaalan valmistuminen ja vanhasta pois muuttaminen vuosien 2020 - 2021 aikana. Sähköinen raportti osoitteessa:  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144076/Tr06_22.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sote-keskusten / terveyskeskusten toiminnan uudistaminen

Valtakunnallisen hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta toteutetaan laajoissa hankekokonaisuuksissa. Sote-uudistuksen tavoitteita toteutetaan hyvinvointialueilla Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman avulla vuosina 2020-2023.  Tästä lisätietoja on osoitteessa:  https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma1

Hel­pos­ti lä­hel­lä­si (Hellä)- han­ke to­teut­taa val­ta­kun­nal­li­sen Tu­le­vai­suu­den so­te­kes­kus -ohjelman tavoitteita Kainuussa. Tu­le­vai­suu­den so­te-kes­kus - oh­jel­man ­ta­voit­tei­ta ovat palvelujen yh­den­ver­tai­sen saa­ta­vuu­den, oi­kea-ai­kai­suu­den ja jat­ku­vuu­den pa­ran­ta­mi­nen. Lisätietoja osoitteessa https://sote.kainuu.fi/tulevaisuuden-sote-keskus-kainuuseen-helposti-lahellasi-hella

Tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimintatapojen uudistamista niin työntekijöillä kuin asiakkailla. Tulossa lienee iso muutos, joka on koettu aiemmin jo mm. pankki-, vakuutus-, verkkokaupan ja valtionhallinnon palveluissa.

Henkilötyövuosien kehitys

Tehtyjen henkilötyövuosien (HTV2) määrä Kainuun sotessa on lisääntynyt vuosina 2013-2021 noin 15 % (keskimäärin noin 1,9 %/vuosi). Vaikka HTV-nousu ei ole ollut talouden kannalta toivottavaa, lisäykselle on ollut perusteltuja syitä, kuten päivystysasetus 2015, ensihoitoasetus 2011 ja 2017, vanhuspalvelulaki 2012 ja monet muut lakisääteiset velvoitteet. Jatkossa henkilötyövuosien määrää on arvioitava tarkasti, koska se kattaa hyvinvointialueen rahoitustarpeista yli 50 %.

Samalla kun palvelutarve on kasvanut, Kainuun väestömäärä on vähentynyt 2013-2021 noin 7 % (noin 0,9 % vuodessa). Tästä aiheutuu palvelujen uudelleen järjestelyn tarvetta, minkä ei tulisi tarkoittaa kuitenkaan palvelujen vähentämistä tai keskittämistä, vaan toimintakäytäntöjen uudistamista.

Toimintojen uudistamiselle Kainuussa on saatu Sosiaali- ja terveysministeriön tuki Kainuun rakenne (Kara)- ,  Tulevaisuuden sote-keskus (Hellä) - ja Kestävän kehityksen Kainuu -hankkeisiin, joita on tarpeen jatkaa, koska ne ovat osa kansallista sote-uudistusta. Valtion rahoittamat ja tukemat hankkeet parantavat mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden hoitovelvoitteista uusilla toimintamalleilla ja osin nykyistä pienemmillä henkilöresursseilla.

Talouden tasapainotus 

Talouden tasapainottamista on tehty maailman sivu, joten se ei ole uusi keksintö. Todellinen innovaatio olisi, kuinka se voitaisiin tehdä siten, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talouden tasapainotuksessa tehtyjä toimenpiteitä on kuvattu mm vuoden 2020 vuosikertomuksessa (s 9) https://sote.kainuu.fi/sites/sote.kainuu.fi/files/documents/library/2021-07/Vuosikertomus%202020.pdf

vuoden 2021 talousarviossa ja vuosien 2022-24 taloussuunnitelmassa (s 42) https://sote.kainuu.fi/sites/sote.kainuu.fi/files/documents/library/2021-10/Talousarvio%202021%20ja%20taloussuunnitelma%202022-2024.pdf.pdf

sekä vuoden 2022 talousarviossa (s 55) https://sote.kainuu.fi/sites/sote.kainuu.fi/files/documents/library/2022-01/Talousarvio%202022__0.pdf

Talous ja laatu

Kainuun sotessa on kehitetty yli 10 vuoden aikana kansainvälisiin kriteereihin perustuvaa ISO9001:2015 -standardin mukaista laatujärjestelmää hyvin tuloksin, josta osoituksena on 2021 vahvistettu laaja sertifiointi,  https://sote.kainuu.fi/sites/sote.kainuu.fi/files/documents/library/2018-07/Kainuun_sote_sertifikaatti_2018-2021.pdf

ISO9001-2015 -laatujärjestelmä on siirrettävissä tulevan hyvinvointialueen käyttöön ja sen käyttöä tulisi laajentaa talouden tasapainottamistoimien seurantaan kiinteänä osana toiminnan kehittämistä.

Ehkä liiaksi on ollut vallalla käsitys, että toimintoja voidaan kehittää vain henkilöresursseja lisäämällä. Muitakin keinoja on ja niitä on haettava aktiivisesti väestörakenteen, henkilöstön saatavuuden ja toimintaympäristön muuttuessa.

Sote-integraation toimiessa tulisi välttää toimintojen siiloutumista edistäen samalla henkilöstön työkiertoa ja osaamisen laajentamista.  Hyvinvointialueen tulisi tukea ja mahdollistaa henkilöstön yhteiskäyttöä, koska työnantaja tulee olemaan yhteinen. 

Mitä muutoksia 2023 ?

  • luottamushenkilöhallinto uudistuu aluevaltuuston 15.3.2022 tekemien päätösten mukaisesti
  • Puolanka liittyy organisaatioon voimassa olevine sopimuksineen
  • pelastustoimi liittyy hyvinvointialueeseen vuonna 2022 päätetyn organisaatiorakenteen mukaisesti
  • ympäristöterveydenhuolto siirtyy kuntien järjestettäväksi Sotkamon toimiessa ns isäntäkuntana
  • osallisuus NordLab-laboratoriokeskukseen, Terviaan / Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskuntaan (*) ja muihin yhteistyötahoihin jatkuu

  • (*) Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta/ Tervia:
  •  - välittää Pohjois-Suomen alueella julkisia erikoislääkäripalveluja ja 
  •  - toimii STM:n hyväksymänä turvatakuuna keskittämisasetuksen tulkinnassa. Osuuskunta vastaa             yhteisesti keskittämisasetuksessa määriteltyjen palvelujen saatavuudesta ja laadusta, mikä                   yksittäisille pienille sairaanhoitopiireille ei olisi asetuksen vähimmäismäärien vuoksi mahdollista.
  • - vahvistaa Kainuun keskussairaalan asemaa päivystävänä keskussairaalana

    Vuoden 2023 alussa...
  • - uudessa organisaatiorakenteessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota ns kriittisiin menestystekijöihin,        joita ovat tulevina vuosina mm:
  •   - henkilöstön riittävyys, henkilöstöhallinto ja HTV2 -kehitys
  •   - taloushallinto - rahoituksen riittävyys vs kustannusten hallinta
  •   - ICT -kehitys tiedolla johtamisessa ja uusien toimintakäytäntöjen tukena

  • - hallintosääntö antaa aluevaltuustolle ja -hallitukselle mahdollisuuden suurten linjausten tekemisen siten, että lukuisten pienimuotoisten asioiden yksityiskohtainen tarkastelu tehtäisiin muissa toimielimissä ja/tai viranhaltijatyönä.
  • - luottamushenkilöhallinnon ei ole tarpeen osallistua päivittäiseen/operatiiviseen johtamiseen ja -toimintaan, joka on viran- ja toimenhaltijoiden vastuulla.
  • - lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä (vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto) ja kansalaisten osallisuutta kannattaa hyödyntää voimavarana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. 

Kirjallisuutta

Sosiaali- ja terveyspalvelut Kainuun hyvinvointialueella 2022, THL 2023,  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146011/URN_ISBN_978-952-343-948-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveyspalvelut Kainuun hyvinvointialueella 2020, THL 2022, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-712-8

Sote-sopan keittokirja - Sote-uudistuksen taustatekijät ja käännekohdat. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 45, 2021, https://kaks.fi/julkaisut/sote-sopan-keittokirja-sote-uudistuksen-taustatekijat-ja-kaannekohdat/

Share