Hyvinvointialueen rahoitus mahdollistaa tasavertaisen palvelujen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta

Valtakunnallista sote-uudistusta ohjaa eduskunnassa 23.6.21 hyväksytty laaja lakipaketti, joka löytyy tietoverkon osoitteesta www.finlex.fi. Palvelujen uudistamiselle on saatavissa tukea ja rahoitusta, jolle on nyt sopiva ajankohta. Keskustelua herättänyt terveyskeskusten (tulevien sote-keskusten) toimintojen uudistaminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa tavoitellaan kiireettömän hoitotarpeen jonotonta palvelumallia.

Kesäkuun lakipaketissa on säädetty myös Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta (617/2021). Lain perusteella hyvinvointialueille myönnetään 2023 alkaen valtion rahoitus alueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

Vuoden 2020 tietojen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on ollut 97,7 % ja pelastustoimen osuus 2,3 % hyvinvointialueiden rahoituksesta. Näissä laskelmissa sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat painoarvot ovat asiakkaiden palvelutarpeella (79,6 %), asukasmäärällä (13,1 %) ja olosuhdetekijöillä. Pelastustoimen painoarvot muodostuvat pääosin asukasmäärän (1,5 %) ja alueellisten riskitekijöiden (0,7 %) vaikutuksesta.

Valtakunnan tilastoissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa rahoitus on jakautunut palvelutarpeiden mukaisesti siten, että terveydenhuollon osuus (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteensä) on ollut noin 59 %, vanhustenhuolto 20 % ja sosiaalihuolto 21 %. Väestörakenteen ja sairastavuuden eroista johtuen palvelutarvetta kuvaava tarvekerroin vaihtelee eri hyvinvointialueilla ja niiden kunnissa. Kainuun alueen tarvekerroin on noin 1,22 eli 22 % valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Alueen kunnissa tarvekerroin vaihtelee 1,10 - 1,60.

Aiemmassa uudistushankkeessa 2019 rahan toivottiin seuraavan asiakasta hänen käyttäessä valinnanvapautta. Nyt 2021 hyväksytyssä sote-uudistuksessa rahoitus seuraa myös kansalaista, tosin hieman eri tavalla. Noin 80 % rahoituksesta seuraa jatkossa asiakkaan palvelutarvetta, missä päin valtakuntaa hän sitten onkin kirjoilla.

Vaikka maakuntamarssin sanoin "meidän on uudesta luotava maa", Kainuulla on yli 15 vuoden kehittämiskokemuksella sote-uudistuksessa hyvät lähtökohdat. Jatkossa tarvitsemme sitä kuulua maakunnan yhteishenkeä toimintojen, kehittämisen ja rekrytoinnin voimavarana.