Lääkäripäiviltä opittua

Lääkärin ammattieettisiin velvollisuuksiin kuuluu ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Tähän velvoittavat myös Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) sekä Terveydenhuoltolaki (1326/2010). Ilmeisesti näistä syistä koulutustapahtumiin osallistuu kohtalaisen paljon myös työuran jälkeen eläkkeellä toimivia lääkäreitä. Lääkäriliitto suosittaa jäsenilleen jatkuvan ammatillisen kehittymisen tavoitetta (CPD, continuous professional development).

Näillä ajatuksilla Helsingin Lääketiede 2023 -tapahtumassa yhtenä tärkeänä teemana oli alueuudistukseen liittyvät haasteet ja muutokset. Jälkikäteen arvioituna kannatti osallistua, koska opin vieläkin nyt myöhäisemmällä keski-iällä monia tärkeitä asioita. Osallistuin opintopäiviin uudella hybridimallilla, jossa näyttelytapahtuman ja tapaamiset voi järjestää paikan päällä, toisaalta luentoja voi kuunnella ja katsoa myöhemmin kotona jälkitallenteena.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Luento-ohjelmasta mielenkiintoisin osio liittyi valtakunnalliseen Terapiat etulinjaan -hankkeeseen, jolla on mahdollista parantaa huomattavasti palvelujen saatavuutta ja kansalaisten hyvinvointia:  https://yle.fi/a/74-20003075   - Mielenterveyspalveluissa ongelmana ovat pitkän hoitojonot, jolloin palvelujen piiriin pääsee vain osa palvelun tarvitsijoista ja hekin vasta viiveellä. Pitkän jonotuksen aikana terveysongelma on voinut jo pahentua, osalla ehkä helpottua tai osalla kroonistua.

Terapiat etulinjaan -hankkeessa hyödynnetään tietoverkossa toimivaa palveluvalikoimaa, joka mahdollistaa viivytyksettä oirearvion tekemisen, hoitotarpeen arvioinnin, omahoito-ohjelman aloituksen ja pääsyn hoitopolulle, josta voi hakeutua muihin palveluihin: https://terapiatetulinjaan.fi/.  - Kannatan lämpimästi toimintamallia ja Kainuussa aloitettua pilottihanketta, jossa asiakasta on mahdollista ohjata palveluissa jonottamatta eteenpäin. Jatkossa toimintamallin käyttöönotto tulisi liittää hyvinvointialueen strategiaan ja valmisteilla olevaan järjestämissuunnitelmaan. Lisätietoja: https://terapiatetulinjaan.fi/mielenterveys-pelissa-paattajainfo/tietoa-aluevaltuutetulle/

Hyvinvointialueiden yhteistyö

Tapahtuman yhteydessä järjestettiin hyvinvointialueiden aluevaltuustoissa toimivien lääkäreiden tapaaminen, joka antoi paljon ajattelemisen aihetta. Päällimmäisenä havaintona tuli esille, että tiedossa olevat haasteet eri alueilla ovat suurelta osin yhteisiä, kuten henkilöstön saatavuus, rahoituksen riittävyys ja tietojärjestelmien yhteensopivuus. - Tilaisuuden henki ei ollut kuitenkaan yleinen ruikutus, vaan toteamus että on tehtävä muutoksia. Ongelmat ja haasteet ovat erilaisia ns. sirpalemaakunnissa, jotka ovat aloittaneet vuoden 2023 alussa, verrattuna aikaisemmin aloittaneisiin maakunnallisiin organisaatioihin, jollaisena myös Kainuu on toiminut 2005 alkaen.  

Vuodesta 2023 alkaen valtakuntaan on muodostettu viisi yhteistyöaluetta (YTA): https://stm.fi/yhteistyoalueet.  Pohjoiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueet.  

Palvelujen uudistamisen tarve

Hyvinvointialueilla yhteistä on lähivuosina palvelujen uudistamisen tarve, johon liittyy uusien toimintakäytäntöjen käyttöönotto ja talouden sopeutus käytettävissä oleviin raameihin. Vanhoista toimintamalleista on samalla tarpeen luopua, etteivät ne jää tulevaisuuden painolastiksi.

Useilla 1970 -luvulla rakennetuilla terveysasemilla huomiota herättävät lähes tyhjillään olevat odotusaulat ja monet käyttämättömät huonetilat. Muutoksen taustalla on monia tekijöitä, kuten sähköinen ajanvaraus, hoidon tarpeen arviointi ja etäasiointi, myös kotiin vietävät palvelut sekä väestömäärien muutokset. - Kun palveluja käytännön syistä uudistetaan, muutoksia ei tulisi tehdä pelkästään tämän päivän tarpeisiin vaan myös tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Kaiken kaikkiaan tulevissa muutoksissa tarvitaan muuntojoustavuutta sekä ihmismieleen että uusiin rakenneratkaisuihin.