Hyvinvointialueille tarvitaan uusia toimintamalleja vanhojen tilalle 

Toimintamalleja on tarpeen uudistaa

Hyvinvointialueilla eletään vuosina 2026 – 28 haasteellista aikaa. Talouden tasapainottamiseksi tarvitaan useimmilla alueilla, kuten myös Kainuussa, laajoja yhteistoimintaneuvotteluja. Talouden ja toiminnan yhteensovittaminen on edennyt Kainuussa myönteiseen suuntaan, osittain aikaisemmasta hallintokokeilusta (2005 – 2012) saatujen kokemusten ansiosta.

YT -neuvottelut on mahdollista kokea sekä uhkana että mahdollisuutena. Parhaimmillaan niillä voidaan edistää sekä työnantajan että työntekijöiden etua työpaikkojen ja toimintojen turvaamisessa. – Mikäli Kainuulle myönnetään talouden tasapainotukseen jatkoaikaa vuoden 2028 loppuun, uusilla järjestelyillä on jo kiire, koska keväällä 2026 voimaan tulevien muutosten vaikutukset tulevat näkyviin hitaasti 2026 ja myöhempinä vuosina.

Uusilla toimintajärjestelyillä ja -malleilla haetaan kustannustehokkuuden lisääntymistä. Samalla vanhoista toimintakäytännöistä on osattava ajallaan luopua, koska muutoin ne jäävät kuormittamaan taloutta. Päällekkäisiä toimintakäytäntöjä voi perustella siirtymävaiheen ratkaisuna, tämän jälkeen niistä voi helposti kertyä lisäarvoa tuottamattomia kustannuksia.

Kainuun hyvinvointialue ja sitä edeltävät organisaatiot ovat pystyneet uudistamaan toimintoja aktiivisesti, mikä tulee olemaan jatkossakin alueen itsenäisen toiminnan edellytys. Kainuun hyvinvointialueella on edelleen omia ja kunnilta perittyjä vuokratiloja yhteensä noin 160.000 m² eli 16 hehtaaria (2,3 m² asukasta kohti), mikä on selvästi yli valtakunnallisen keskiarvon. - Jatkossa olisi ehkä viisautta keskittyä enemmän palveluprosessien kehittämiseen kuin pitkäaikaisten vuodepaikkojen rakentamiseen.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelmissa kiinteisiin toimipisteisiin perustuvan "palveluverkko" -käsitteen vaihtoehtona on ollut "palveluympäristö" – joka paremmin kuvaa uusia toimintamenetelmiä, kuten sähköiset digipalvelut, erilaiset etäpalvelumahdollisuudet ja kotiin tuotavat mobiilipalvelut.

Hyvinvointialueiden lukumäärästä keskustelu tarpeetonta

Hyvinvointialueuudistuksen tultua voimaan vuoden 2023 alusta on jo ehditty pohtia alueiden yhdistämistä ja lukumäärän vähentämistä. Yhdistämisellä olisi vaikea saavuttaa selkeitä kustannussäästöjä, kun samalla lisäkustannuksia koituisi henkilöstön palkkakompensaatioista ja vasta rakennettujen asiakas- ja potilastietojärjestelmien muutoksista.

Hoitoon tarvittavien vuodepaikkoja on vähennetty Kainuussa aikaisempina vuosina siten, että avohoitopalveluja on tehostettu ja samalla uusia hoito- ja tutkimusmenetelmiä on tullut käyttöön. Kainuun Uudessa sairaalassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja on 2020 -luvulla integroitu ja vuodepaikkoja on huomattavasti vähennetty. Tätä ennen vuosisadan vaihteessa psykiatrisen hoidon noin 160 osastopaikkaa oli vähentynyt peräti noin 30 osastopaikkaan. Samalla tämä on toki edellyttänyt avohoitopalvelujen lisäämistä ja kehittämistä, joka jatkuu edelleen.

Perusterveydenhuollon toimintamallit

Vuosina 2025 – 26 keskustelua on herättänyt kysymys, onko perusterveydenhuollon käytössä oltava arviointi- ja kuntoutusyksiköitä (AKY) vai vuodeosastoja. Tässä lienee hyvä huomioida, että AKY ei ole kainuulainen keksintö vaan sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukainen valtakunnallinen toimintamalli. Toisaalta arviointi- ja kuntoutusyksikkö on myös omalla tavallaan vuodeosasto, jossa pyritään järjestämään lyhytkestoisia hoitojaksoja. Jatkossa tämä olisi tarkoituksenmukaista järjestää joko Terveydenhuoltolain (1326/2010) tai Sosiaalihuoltolain (1301/2014) alaisena toimintana.

Pitkäaikaisen hoivan järjestelyt toimivat tästä erillään oman lainsäädäntönsä ohjaamina. Palveluympäristön uudistamisen yhteydessä olisi tarpeen selvittää koko maakunnan alueella asumistarpeiden ja -palvelujen tilanne, joka on nyt muutosvaiheessa.

Taustatekijänä vaikuttanee Suomen lähihistoria, jossa sotien jälkeiset ns suuret ikäluokat (1946 – 50 syntyneet kansalaiset) tarvitsivat aikaisempaa enemmän asuntoja, kouluja ja palveluja. Näin rakennettiin 1969 Kainuun keskussairaala ja Kansanterveyslain (1972) ohjaamana kuntakohtaiset suuret terveyskeskukset.

Uusissa toimintamalleissa pyritään nykyään välttämään epätarkoituksenmukaista vuodelepoa ja liikkumaan mahdollisimman pian toipumisen salliessa, koska vuodelevossa lihasmassa ja -voima alentuvat nopeasti. Viikon vuodelepo voi viedä jopa yli 12 prosenttia lihasvoimasta. Lihaskato on iäkkäillä (yli 65-vuotiailla) vielä huomattavasti nopeampaa kuin nuorilla. Arviointi- ja kuntoutusyksiköiden kehittäminen on perusteltua, jos näin on mahdollista tukea varhaista kuntoutumista ja estää pitkäaikaisen hoitotarpeen lisääntymistä.